Prosessin nyanssit: mistä duffelitakki tehdään
Kaikkihan tietävät lämpimän yksirivisen päällystakin, jota sanotaan duffelitakiksi. Se on viime vuosisadan englantilaisten matruusien perintöä. Kaikki uusi on hyvin unohdettua vanhaa,niin kuin sanonta kuuluu, ja muotimaailmassahan on aina osattu arvostaa historiallisia asioita ja esineitä. Duffelitakki on kuitenkin käynyt läpi joitakin muutoksia, ja yksi niitä on materiaali, joista tämä legendaarinen päällystakki tehdään.
Ennen
Klassinen duffelitakki on saanut nimensä kankaasta, josta se on tehty. Tiivis, paksu villakangas, nimeltään duffel, jota valmistettiin belgialaisessa Duffelin kaupungiisa, suojasi tuulelta, piti lämpimänä eikä läpikastunut. Siis kuin luotu laivastolle!
Vuorimateriaalilla oli niin ikään suuri merkitys. Se tehtiin villasta ja siinä oli ns. tartan-väritys (punainen skotlantilainen ruutukuvio). Tämä kuvio oli hiljainen muistutus kuulumisesta mahtavaan Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan.
Nyt
Nyt vanha kunnon duffel on siirretty kunnianosoituksin eläkkeelle. Syynä on se, että itsestään selvien etujensa ohella tällä materiaalilla on vähemmän mukavia ominaisuuksia: se oli melko painaavaa ja karkea kosketukselle. Kovapintaiset merikarhut ja hienostuneet, muotitietoiset kaupunkilaiset ovat kaksi aivan eri asiaa. Muotisuunnittelijat alkoivat etsiä uusia ratkaisuja. Nykyään duffelitakit voidaan karkeasti jakaa kahteen osaa: laadukkaisiin ja kalliisiin yhtäältä, ja ”kaiken kansan” asuun toisaalta. Jälkimmäiset valmistetaan erilaisista päällysvaatekankaista, verkakangasjäljitelmistä, villan ja synteettisen kankaan sekoituksista. On melko kaukaa haettua sanoa tällaisia takkeja duffelitakeiksi. Duffelitakkia nissä on vain ulkoinen tyyli. Kylmältä ne eivät suojaa. Oikea duffelitakki sitä vastoin pitää lämmön yhtä hyvin kuin turkki, jopa kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Tällaisten takkien valmistamisessa käytetään useimmiten italialaisia materiaaleja.
Nykyään duffelitakit on voitu tehdä tiiviistä, paksusta ja karkeahkosta kamelinvillasta tai pehmeästä alpakkavillasta, ja myös kashmirista. Tässä on tukeuduttava omiin mieltymyksiin:haluatteko, että takkinne on kevyt ja pehmeä kosketukselle, vai haluatteko päällystakin, joka on mahdollismman lähellä sitä itseeän, eli ”merivaihtoehtoa”.
Vuorikangas on niin ikään käynyt läpi muutoksia: villa ei ole enää ainoa vaihtoehto. Vuori voi olla tikattu tai turkista. Ehtona kuitenkin on että materiaalin pitää olla luonnonmateriaalia ja sen pitää olla lämmin. Klassinen tartan siis pitää pintansa.
Aika ja kohdeyleiö ovat muuttuneet: duffelitakki on myös tullut entistä täydellisemmäksi. Tärkeintä on että tämän ainutlaatuisen vaatteen olennainen säilyy. Juuri monikäyttöisyytensä ja käytännöllisyytensä ansiosta duffelitakki pysyy ajan hermolla, ja huipulla, vaikka olemme jo 2000-luvulla.